KIRJAT: Usko toiminnan viitoittajana
KIRJAILIJAT
TILAUS

ARVO SANTONEN

USKO TOIMINNAN VIITOITTAJANA

Nid. 253 sivua © 2011
B5-koko (176 x 250 mm)
ISBN 978-952-5589-20-7
27,00 €

USKO TOIMINNAN VIITOITTAJANA: TEKSTINÄYTTEITÄ

Ote alkuluvusta Ihmisen usko ja sen olemus

Erityisesti ihmisten usko – tai epäilys – kohdistuu kaikkiin ympärillämme esiintyviin kohteisiin ja niihin keinoihin, joilla kehitystä pyritään viemään eteenpäin. Yhtäältä me sanomme sitä uskonnoksi ja politiikaksi ja toisaalta filosofiaksi tai tieteeksi. Uskonto ja politiikka nojaavat enemmän uskoon, kun taas filosofia ja tiede sallivat tai jopa vaativat enemmän epäilyä. Politiikassa on samanlaisia rakennelmia kuin uskonnossa, mutta silloin kun se liikkuu tämänpuoleisissa asioissa, sen on enemmän otettava huomioon tieteen tulokset.

Ote luvusta Usko tuonpuoleiseen maailmaan

Eläinten uhraaminen oli yleistä uskonnoissa, ja silloin, kun oli vakavampi koettelemus, uhrattiin myös ihmisiä. Sitä esiintyi samanlaisena eri puolilla maapalloa eri kansoilla. Joskus jumalan viha koettiin niin ankaraksi, että jumalalle piti uhrata parhaimmat yksilöt. Ihmisuhrit olivat tunnettuja Amerikan alkuperäiskansoilla, kuten inkoilla, jotka uhrasivat nuoria tyttöjä. Saattoipa olla suuri kunnia tulla uhratuksi jumalalle. Mayoilla oli pallopeli, jonka häviäjä uhrattiin. Tosin varhaisilla amerikkalaisilla oli muitakin keinoja jumaliensa lepyttämiseksi. Etelä-Perussa olevalle Nazcan ylätasangolle piirretyt suuret kuviot on oletettu tehdyn sateenjumalan lepyttämiseksi, mutta se ei varmaankaan onnistunut, sillä silloinen kansa on sieltä hävinnyt todennäköisesti kuivuuden vuoksi. Mutta eivät ole tehonneet ihmisuhrit maanjäristyksiinkään.
Euroopassa keltit ja germaanit pitivät soita portteina yliluonnolliseen maailmaan, siksi jumalia lepytettiin ihmisuhreilla upottamalla ihmisiä suohon. Ihmisuhrien kerrotaan kuuluneen myös eräiden suomalaisugrilaisten kansojen uskonnollisiin riitteihin vieläpä niin myöhään kuin 1800-luvun loppupuolella Venäjällä suurena nälkävuotena, mistä seurasi oikeudenkäynti "uskonnollisen murhan" vuoksi.
Ihmisuhrit liittyivät uskonnollisten menojen veririitteihin varhain myös Lähi-idässä, missä monoteistinen uskonto lähti kehittymään. Jo ennen kuin puhutaan heprealais-israelilaisista heimoista, täällä oli suoritettu lapsiuhreja. Erityispiirre oli esikoislapsen uhraaminen jumalalle. Tämä perinne jatkui vielä Vanhan Testamentin aikanakin. Tunnettu tarina Aabrahamista ja hänen pojastaan Iisakista kuvaa, miten yksinkertaisesta syystä ihminen voitiin uhrata.

Ote luvusta Tuonpuoleisen uskon laitostuminen

Kehittyäkseen maailmanuskonnoksi kristinusko odotti vielä hahmottumistaan joukkoliikkeeksi ja sitä, millaisia näkymiä se voisi tarjota tulevaisuudelle. Jeesuksen esiintymisen jälkeisinä vuosisatoina etenkin keski- ja yläluokkaa kiinnosti enemmän stoalainen ajattelu, mihin ei kuulunut Jumalan vihan tai helvetin pelkoa, koska panteistinen Jumala tai jumaluus ei vaikuttanut ihmisten toimintoihin eikä synninteosta syyllistäminen ollut alituisena uhkana. Keskeinen ajatus oli päästä sopusointuun itsensä ja luonnon kanssa. Siinä piili pyhyys tai jumaluuden kunnioitus. – – Eräs piirre stoalaisessa ajattelussa oli myönteinen suhtautuminen itsemurhaan, jos sellainen voitiin katsoa perustelluksi stoalaisella viisaudella. Kristinusko omaksui täysin toisenlaisen näkemyksen: itsemurhaajat joutuivat ilman muuta helvettiin harhaoppisten, pakanoiden, juutalaisten ja rikollisten kanssa. Heitä ei saanut haudata muiden kanssa edes samalle hautausmaalle.

Ote luvusta Uskon tämänpuoleiset ulottuvuudet

Vaikka taloustieteen pitäisi kosketella etupäässä käytännön asioita, niin itse talouspolitiikka on suurelta osin filosofiaa ja teorioita siitä, miten asioiden pitäisi olla. Samoin politiikka käsittää sellaisia tulevaisuuden tavoitteita, joiden toteuttamisen teorioiden laatijat ja toteuttajat uskovat tuottavan paremman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan. – – Kun enemmistö parlamentissa vaihtuu joskus useinkin, myös talouspolitiikka velloo puoleen ja toiseen. Maailmanlaajuisissa linjoissa talouspolitiikalle suuntaa antavina ovat tietyt johtavat maat. Aluksi nykyisessä kehitysvaiheessa suunnan antoi Englanti, sitten siitä kilpailivat Neuvostoliitto ja Yhdysvallat.
Talousteorioiden filosofista poukkoilua ovat arvostelleet matematiikan tutkijat. He pyrkivät eroon filosofisista päätelmistä, koska he ovat joutuneet toteamaan, että laskelmat yhteiskunnan tai luonnon kehityksestä ja muutoksista eivät johda laskettuun järjestykseen. Usko, että talous toimii kuin kone, on harhaa. Talousteoreetikot uskoivat laskeneensa pätevästi vapaiden markkinoiden toimivuuden 1980-luvulla ja 2000-luvun ensimmäisellä kymmenluvulla, mutta seurauksena oli kaaos. Niin myös "amerikkalainen unelma on paskaa", sanovat matemaatikot. Kuitenkin se on ollut yksi vahvimmista uskomuksista, joka tämänpuoleisessa on hallinnut ihmisten mieliä. Amerikka näytti antavan edellytykset rikastumisen uskon aineellistamiseksi.
Aluksi amerikan unelma painottui enemmän vapauteen, kunnes rikastuminen ja menestyminen saivat tukea kristinuskon kalvinistiselta siiveltä. Tälle opille ja uskolle oli pitkään mitä otollisinta maaperää sen muuttajaväestön keskuudessa, joka liikkeen ensimmäisinä vuosisatoina lähti silloin melskeisestä Euroopasta, kun lisäksi saattoi olettaa, että muuttajaväestö oli keskimääräistä yritteliäämpää ja kyvykkäämpää. Se antoi vahvan perustan uskolle.
Uuden ajan taloustiede alkaa 1700-luvulta, ja sille tietä ovat osoittaneet kolme johtavaa teoreetikkoa, joiden oppeja on yritetty soveltaa käytäntöön viimeisen kahden vuosisadan aikana. Niitä on tutkittu ja ymmärretty talousuudistuksissa kuin raamattua ikään. Merkittävää on se, että näin kokonaisvaltaisia ja yhteiskuntaa muuttavia teorioita ei ennen ollut esitetty, joten ne saivat aikanaan uskontoihin verrattavan aseman.