Tilaa kirja
|
|
IRJA KIVIHARJU
16-VUOTINEN RIITA
eli kertomus Miehikkälän maantien synnystä
Nid. 36 sivua. © 2004
ISBN 952-5589-01-3
7,00 €
|
|
TEKSTINÄYTE KIRJASTA 16-VUOTINEN RIITA
Ote kirjan alkupuolelta
Sitten asiamies Alastalo toimitti asiakirjat seuraavan joulukuun 10 päivänä Kuvernöörin virastolle tehden sen lainmukaisen anomuksen, että nuo kyseessä olevat tiet tulisivat muutettaviksi yleisiksi maanteiksi ja että asia siinä tarkoituksessa tutkittaisiin kihlakunnan oikeudessa, vaan miten olikaan, asia viipyi Kuvernöörin virastossa seuraavan vuoden heinäkuuhun, jolloin asiasta saatiin päätös ja sekin ihan lain vastainen.
Kuvernöörin virasto sanoi päätöksessään, ettei asia anna Kuvernöörin puolesta ryhtyä mihinkään toimiin, päätös siis vastoin selvää lakia.
Tämän johdosta meni Alastalo Wiipuriin siellä olevan asiamiehensä läänin registraattorin Otto Modeinin luokse seuraavan elokuun 27 päivänä ja ilmoitti hänelle tuon Kuvernöörin antaman lain vastaisen päätöksen kysyen hänen neuvoaan, että valitetaanko tällaisesta päätöksestä Senaattiin vaiko Prokuraattorille.
Modein keksi kuitenkin uuden keinon tällaisessa asiassa, että ei valiteta mihinkään vaan hukutetaan ja revitään kuulumattomiin tällainen Kuvernöörin päätös ja kaikki muut kapselit pois ja tehdään uusi anomus Kuvernöörille ja että hän pitää huolen, että herrat sihteerit nyt tekevät oikean päätöksen asiaan.
Niin tehtiinkin samana 27 päivänä elokuuta uusi anomus ja samana päivänä saatiin uusi päätös ja asian mukainen, jolla päätöksellä määrättiin, että hakijain on haastettava Wirolahden ja Miehikkälän kuntain tilalliset käräjiin kuulusteltaviksi ja kun asia on kihlakunnan oikeudelta saanut lausuntonsa, sitten tämän päätöksen ja kirjevihkon kanssa tuli lähettää Kuvernöörille.
Siitä sitä nyt lähdettiin ja siinä kaksi kampurajalkaa heitettiin, ennen kuin asia kihlakunnan oikeuden lausunnon kanssa pääsi takaisin Kuvernööriin!
ENSIMMÄISET KÄRÄJÄT
Tämän päätöksen kanssa sitten haettiin haaste Wirolahden ja Miehikkälän kunnan tilallisille 1897 syyskäräjiin 10ksi istuntopäiväksi, ja käytettiin haaste Wirolahden sekä Miehikkälän kirkoissa, ja sillä sitä alettiin ja mentiin ensimmäisiin käräjiin 10tenä istuntopäivänä syksyllä 1897. Kantajina A. Alastalo Miehikkälän kylän puolesta, Muurikkalan miehiä oli osa sekä Hurttalan kylän miehiä.
Vastaajina oli koko Wirolahden kunta valtuuttamansa filosofian maisteri Filip Suurosen ja talollinen Juho Kormun kautta, vastaajina olivat vielä osa Saivikkalan ja Muurolan kylän talollisia.
Asia otettiin esille oikeudessa, oikeudenpuheenjohtajana toimi vt. Johannes Lundson ja tehtiin asianmukainen kanne, vaan näissä käräjissä tulikin kohta toppi eteen. Filosofian maisteri vastaajain puolelta selitti, että haaste ei ollut laillinen syystä, että haaste oli annettu ainoastaan Wirolahden ja Miehikkälän kunnan tilallisille, vaan kun kunnassa asuu tehtailijoita, jotka myöskin ovat tientekovelvollisia, ei siis näin ollen ollut haastettu, sekä vielä, että ei ollut naulattu haastetta käräjähuoneen ovelle 14 päivää ennen käräjäin istunnon alkua.
Asian näin ollen eivät vastaajat tahtoneet ryhtyä asiassa mitään vastaamaan, vaan anoivat kanteen kumousta oikeudessa, kun kävi selville, että haaste oli niin vaillinainen kuin vastaajat oli väittäneet, ei siis auttanut muu kuin suureksi iloksi vastaajille ja meille kantajille suureksi nolaukseksi kanne kumoon, vastaajat hykertelivät käsiään, että niin helpolla asiasta pääsivät, luullen ehkä, että asia jo tähän loppuisikin.
|
