 |
|||
  |
KIRJAT KIRJAILIJAT TILAUS |
||
|
|
Jalasjärveläinen Eila Kujala (s. 1939) on työstänyt esikoisteostaan Tuulenhalkoja yhtä rankasti kuin omaa sisikuntaansa. Hieman yli nelikymppisenä hän jätti terapeutin työnsä katsottuaan, ettei ole enää työkykyinen. Haja-asutusalueelta ostamassaan mökissä hän alkoi viettää ekologista elämää mieltään hoitaen. Pitkään kaivattu elämäntehtävä löytyi 1994: "Sain vastuulleni laajan ja hajallaan olevan potilasyhdistyksen. Samanaikaisesti elämäni tummankirjavat kuviot alkoivat saada uusia kirkkaita värejä." Muutama vuosi sitten Eila Kujala jätti vapaaehtoistyön nuoremmille, hakeutui Päätalo-instituutin kolmivuotiseen kirjoittajakoulutukseen ja ryhtyi tosissaan kirjoittamaan. Hänen tekstejään on aiemmin julkaistu viidessä antologiassa. "Tuulenhalkoja-teoksen omistan kohtalotovereilleni, joiden kanssa olen saanut elää parhaat vuoteni." Eila Kujala on Pohjanmaan Kirjailijat ry:n jäsen ja harrastaa muun
muassa vuoristovaellusta. "Kesällä 2009
on ohjelmassa viides vaellusmatka Alpeille, sen jälkeen tyydyn
Lapin tuntureihin."
|
|
Inkerissä 1954 syntynyt Arvo Survo pääsi
käymään ensimmäisen kerran Suomessa 1980-luvun lopussa
ja innosti pian suomalaiset sankoin joukoin auttamaan kovia
kokeneita inkeriläisiä.
Työ jatkuu rajan takana edelleen Inkerin kirkon lähetyspastorina.
Arvo Survo asuu perheineen Lappeenrannassa. |
Arvo Survon kansanperinteen harrastus alkoi varhain. Kotikylässsään hän oppi paitsi suomea ja venäjää myös leikkitovereiltaan romanikielen ja romanimusiikin vibraton. Jo alakoululaisena hän kiinnostui suomalais-ugrilaisista kansoista ja opetteli varttuessaan puhumaan viroa ja mordvaa, myöhemmin mm. mokshan ja ersän kieltä. Inkerin murteen häviämisestä huolissaan Arvo Survo aloitti murresanaston keruutyön 20-vuotiaana. Ajatus ”Inkerin Kalevalasta” vahvistui 1990-luvulla: vuonna 1992 ilmestyi englanniksikin käännetty runoelma Itku Inkerille, 1996 Inkerehen Korpimessu. Suur-Synty Kiesus laajentaa näköalan Inkeriä ja Karjalaankin laajemmaksi: kaikkia itämerensuomalaisia heimoja koskevaksi eepokseksi uuden uskonnon juurtumisesta niiden elämään. |
||
Hilkka Mattila vietti lapsuutensa ja nuoruutensa maanviljelijäperheessä Anjalassa (nyk. Anjalankoski). Kaupalliset opinnot ja työura veivät hänet Kotkaan, Tampereelle ja Kouvolaan. Kun virkamiesura jäi noin kolme vuotta sitten taakse, hän muutti pysyvästi vapaa-ajankotiinsa Luumäen Kivijärvelle Huuhtsalon saareen. Hilkka Mattilan kautta voi tilata myös aitoja käsintehtyjä säräkaukaloita.
|
Hilkka Mattila on harrastanut kirjoittamista koko ikänsä. Lisäoppia on tullut Pekkas-Akatemiasta ja elämäkerta- ym. kirjoittajakursseilta. Hän kuuluu Kirjailijayhdistys Paltta ry:n Kouvolan ja Luumäen kirjoittajaryhmiin. Luumäen ryhmän, Kursiivin kanssa koottiin vuonna 2005 antologia ”Ja tulin tarhaan”, jouluaiheinen Tähtipuu julkaistiin 2007. Turun yliopiston Luovan kirjoittamisen perusopintojen suorittamisen yhteydessä opettaja ehdotti Tietokirjoittamisosuudessa Hilkka Mattilalle aiheeksi Lemin särää. Aihe vei mukanaan ja esikoisteos, ruoka- ja perinnekirja Lemin särästä, on nyt yksi hänen oman elämänsä ihmeistä. Vuonna 2008 suosittu Särä-kirja ilmestyi tekijän saaman käännöstuen turvin englanninkielisenä. Höyryjen matkassa kuljettaa lukijan Hilkka Mattilan kotijärvelle höyryalusten ja uittojen kiehtovaan historiaan. Monivuotisten selvitysten ja lukuisten haastattelujen tuloksena syntynyt teos ilmestyi keväällä 2010. |
||
Marko From (s. 1967) on Naantalissa asuva kirjailija, joka on julkaissut lyriikkaa ja proosaa vuodesta 1987. From tunnetaan parhaiten ns. pienten ihmisten ja syrjäytyneiden tuntojen kuvaajana. Faktan ja fiktion raja on teksteissä usein häilyvä.
|
KESKEISIN TUOTANTO: JÄSENYYDET: |
||
Vuonna 1924 syntynyt Arvo Santonen vietti nuoruutensa euralaisen Haverin maisemissa kalastellen sekä maa- ja metsätöissä. Opinnot veivät maailmalle ja mm. kansanopistonopettajan tehtäviin. Tutkimuksissaan ja aiemmissa teoksissaan filosofian tohtoriksi 1971 väitellyt Santonen on käsitellyt erityisesti sosiaali- ja järjestöhistoriaa. Nykyisin Arvo Santonen viettää kesiään Haverin Huhtniitussa vanhalla Salon tilalla, jossa vietettiin kyläläisten ja huvila-asukkaiden ensimmäistä Haveri-päivää kesällä 2004. Huhtniitun ihmisten ja luonnon yhteiseloa Santonen kuvaa vuonna 2008 ilmestyneessä teoksessaan Huhtniittu, Haverin tytär.
|
JULKAISUJA: Mannilan kylä suomalaisen talonpojan kehityskuvan näyttämönä. Tampere 2009. Huhtniittu, Haverin tytär. Tampere 2008. Äyrävälä. Eeppinen runoelma muinaisilta ajoita. Tampere 2007. Haveri, Pyhäjärven tytär. Tampere 2005. Uusliberalismin ajassa. Maailman tapahtumisen vertailua
kolmannen vuosituhannen näkökulmasta. Eura–Saarijärvi 2003. |
||
Turkulainen Tuulikki Vuolo on julkaissut runoja muun muassa runonäyttelyissä ja antologioissa. Löydän sinut on tekijän 10. kirjamuotoinen julkaisu. Runoissaan hän on valinnut kohteiksi tuntemiaan nimekkäitä persoonallisuuksia, mutta myös työn kautta tietoon tulleita, kovan kohtalon kokeneita henkilöhahmoja. Kirjailijalla on yliopistokoulutus nuoriso- ja sosiaalityöhön sekä Suomen hypnoosiyhdistys ry:n suggestoterapiakoulutus. Työkokemus on kertynyt kasvatus- ja sosiaalialalta, päihdetyössä sosiaaliterapeuttina. Tuulikki Vuolo tekee myös tilausrunoja esim. merkkipäivälahjaksi, yksittäisestä runosta aina kirjaksi asti. Ota yhteyttä tekijään. |
JULKAISUJA: |
||
Kuvitar-pääsivu Kirjat Kirjailijat Tilaa
kirjoja 