Kuvitar-kirjat: Höyryjen matkassa


		KIRJAT: Höyryjen matkassa KIRJAILIJAT TILAUS
Tilaa kirja Näköisnäyte sivuilta (pdf 546 kt)	HILKKA MATTILA HÖYRYJEN MATKASSA Saimaan sisaren Kivijärven vesillä Sid. 190 sivua © 2010 Kuvitettu: n. 100 valokuvaa, piirrosta tai karttaa Koko 180 x 260 mm ISBN 978-952-5589-17-7 26,30 €	HÖYRYJEN MATKASSA: TEKSTINÄYTTEITÄ Alkua luvusta Aino – Salmien tyttö "Saimaalla minä aloitin. Se oli yhtä menoa, Aino sinne, Aino tänne. Fald käski yhtä, Kontturi toista, Nielsen kolmatta ja Holst neljättä. Ja oli laivamiehilläkin omat ajatuksensa. Lautat hajoilivat Saimaan tuulissa ja miehiä janotti. Kärsin korsteenin kohinasta, kun höyryt vuotivat liikaa. Laineet löivät yli laidan ja tuli tahtoi sammua kattilassa. Kun sain sellaisen kipparin, joka ei läträillyt pirtun kanssa, niin eikös se samassa nimitetty Alexanderiin, jossa koko miehistö heitettiin juopottelun takia ulos laivasta. Saimaalla ja Kotkassa olin aina se ’pieni Aino’ ja aina oli kiire. Yksi kunnon muisto minulla on niistä ajoista. Koivistolainen jaala ajoi karille Kirjamonsalmessa. Taipalsaari II yritti vetää sitä pois karilta, mutta köydet eivät kestäneet. Minä höyrysin paikalle ja pelastin jaalan. No, ei se päässyt kuin pari kilometriä, kun posautti uudelleen karille." Näyte luvusta Immola – Kivijärven kuningatar Kivijärven luonto kukoisti laivareitin varrella. Kesäyöt ja varhaiskesän aamut jäivät lähtemättömästi monen laivoissa työskentelevän mieleen. Hinaaja kulki hitaasti kohti Huopaista. Virrasta nousi usvaa, ja otvilla haat käsissä tasavälein seisovat miehet olivat kuin antiikin ajan patsaita. Kuikka huuteli omia ohjeitaan ja rannat vihersivät. Pihka ja terva tuoksuivat. Huopaistenvirralla työskennellyt Suoknuutin Seppo herätettiin Puulaakin talosta eräänä kesäyönä kesken unien. Laiva törmäili kuormaa jättäessään puomiin sen verran, että peräsin putosi virtaan. Kuiva köysi kädessä piti sukeltaa viiden metrin matka pimeään ja mutaiseen järven pohjaan peräsintä etsimään. Köysi hidasti matkaa ja pohjamuta kohteen löytymistä. Ilman köyttä piti tehdä tutkimusretki ja vetää vielä monta kertaa keuhkot täyteen ilmaa ja sukeltaa uudestaan ennen kuin koukku osui kohdalleen. Immola sai peräsimensä takaisin, ja matka kesäyössä jatkui. TIIRA PALAA SAIMAALLE Uitot loppuivat kesällä 1964. Vuodet 1964–1970 Immola seisoi Savonlinnassa Laitaatsillan telakalla. Enso-Gutzeit Oy lahjoitti vuonna 1971 Immolan Etelä-Saimaan Meripelastusyhdistykselle. Sitä kunnostettiin talkoovoimin monen vuoden ajan. Koneeksi vaihtui Metsäliitolta lahjaksi saatu vanha Wickströmin meridieselmoottori. Alus kävi kokeiluluontoisesti vesillä kesällä 1975, mutta täydellisesti liikennöitävään kuntoon se saatiin vasta vuonna 1977. Iso ja hidasliikkeinen alus koettiin epätarkoituksenmukaiseksi pelastustarkoituksiin. Samana vuonna päätettiin lahjoittajan luvalla myydä Immola pois, koska tarvittiin rahaa pelastusvene Totin hankkimista varten. Joutsenolainen valokuvaaja Vasili B. osti kaverinsa kanssa Immolan. Vuodet 1977–1983 laiva seisoi Joutsenossa teollisuushallialueella. Omistajat eivät päässeet yksimielisyyteen laivan korjaamisesta ja käyttösuunnitelmista. Raimo Sahrlund rupesi kunnostamaan laivaa vuonna 1983. Kansirakennelmat uusittiin kokonaan, samoin kaikki seinät. Saimaalla seilattiin teltassa kannella yöpyen melkein pelkkä pelti ympärillä. Tyttönimi Tiira palasi laivan nimeksi. Ahkera remontoija käytti kaiken vapaa-aikansa Tiiran kunnostustöissä. Ote luvusta Ola – Tunnollinen tähtilaiva Vimpsipoika teki kaikkea tarvittavaa, hoiteli vaijerin kelalle niin, ettei se tuonut mutaa ylös. Työkaluna oli pesäpallomailan tapainen puukeppi. Hän jarrutteli laivan vauhtia rannan tuntumassa, hoiteli ankkuria ja keitteli kahvia tarpeen mukaan. Laivaväylälle ei saanut laskea verkkoja. Joskus niitä oli muun muassa Vetjanlahdella. Vimpsipoika puhdisti puukolla verkon pois. Jos reitti oli selvä, mitä se harvoin oli, saattoi vimpsipoika osan matkaa nukkua. Uiton alkuaikoina vimpsipoikana aloitettiin jo 12-vuotiaana. Myöhemmin tuli säädöksiä, että kovin nuoria poikia ei olisi saanut palkata laivaan. Katsastaja oli joskus ymmärtäväinen. Katsastaja kysyi vimpsipoika Eetu Kontulalta: – Paljonko pojalla on ikää? – 17 vuotta. Seuraavana vuonna kysymys toistui ja Eetu sanoi: 17 vuotta. Kolmantena vuonna katsastaja vain totesi, että poika taitaa olla edelleen 17 vuotta. Alustietoja luvusta Jänköjärvi – Rantojen kulkuri s/s JÄNKÖJÄRVI (1): höyryvarppausponttoni puurunko rakennettu v. 1924 pituus 9,00 m, leveys 3,45 m, syväys 0,48 m halkokulutus 0,10 pm3/h miehitys 2 henkilöä telakointi: Jängynjärvi Vuonna 1951 aluksessa oli tulipalo. Tilalle rakennettiin isompi runko: pituus 10,00 m, leveys 3,75 m, syväys keskellä 0,45 m Höyrykattila siirrettiin uuteen alukseen, höyrykattilan viimeinen katsastus v. 1964
"Mattila on keksinyt käsitellä laivansa hyvinkin persoonallisella tavalla. Ensinnäkin kunkin aluksen alkusivu on tekstin osalta taitettu ao. laivan muotoon. Toiseksi jokainen laiva kertoo "itse" oman tarinansa. Mainio kirja, joka ilman muuta kuuluu jokaisen höyryhenkilön kirjastoon." – Korsteeni 2010 "Laivojen vaiheita Mattila seuraa pilkun tarkasti silloin, kun vähäistäkin tietoa on ollut saatavissa aina alusten valmistumisesta niiden lopulliseen kohtaloon saakka. Erittäin merkittävänä pidän sitä seikkaa, että hän ei suinkaan katkaise kertomusta siihen, jos laiva on muutettu moottorialukseksi tai kuljetettu järveltä pois. Hilkka Mattilan kirja maustettuna silmiä hivelevällä taitolla paikkaa jälleen yhden pienen alueen laivahistorian suurimmat reiät." – Rami Wirrankoski, Laiva 2/2010 "Erityisesti tykästyin Mattilan laatimaan uittosanastoon, jossa hän selvittää parinsadan sanan merkityksen. – Se joka pitää laivoista ja vesillä kulkemisesta, pitää varmasti tästä kirjasta." – Antti Seppä, Karjala-lehti 28.10.2010 KIRJAN SISÄLLYS LÄHDETÄÄN JÄRVELLE 9 YOLDIANMEREN TYTÄR 11 Ukkoslinnun kansa 13 Kivijärven kanavointihankkeet 14 Kivijärven laulu 16 Salpausselkää pitkin Viipuriin – Pietariin 17 Luumäen rautatieasema 17 Jurvalan laivaranta 18 ENSIMMÄINEN (ENSI) − IHMEELLINEN HÖYRY 21 Joonas Hyyrynen – makeistehtailija 22 KIVIJÄRVI – HEVOSSAAREN HINURI 23 Ala-Kivijärven Kivijärvi 24 HANHI – TYÖLÄISPRINSESSA 25 Sulkava Saimaalla 26 Antti Kurjenniemen laivaongelmat 26 Elias Sunin aika 27 Perustetaan laivayhtiö 28 Hanhi hevoskyydissä 29 Laitureitten prinsessa 30 Mikko Haiko – musikaalinen konemies 32 Salongista sahalle 34 Sotareservissä 35 Juhannusristeily 36 Vielä hetken hinaajana 38 KURRI (KURRE) − ÅKERMANIN SOTALAIVA 39 Kolibri kulki kallellaan 40 VIESTI – MANNERHEIMIN APULAINEN 41 Pielisen pääskynen 42 Hetkeksi Saimaalle 42 Jalaksilla Kivijärvelle 43 Puolustuslinjaa rakentamassa 43 Kivijärven pato 44 Vetinen asemanseutu 45 Pioneerien saunasuunnitelma 45 Järvellä puksutti Eevaldin moottori 46 SATA MILJOONAA TUKKIA 48 Kutsetin miehiä 48 Metsäosasto ja Väliväylä 53 Rännikorpi 53 Ylivientilaitos 54 Rännit 55 Varpattiin harteilla vaan 56 JÄNKÖJÄRVI – RANTOJEN KULKURI 59 Insinöörin ihmeitä 60 Kun äiti oli puolassa ja isä saksassa 60 Juhannusaatonaatto Väliväylällä 63 OLA –TUNNOLLINEN TÄHTILAIVA 65 Ola seilasi pisimpään Kivijärvellä 66 Hinaajat hiljaa ui 68 Uittomiehen evästä 69 Nuoria poikia hinaushommissa 71 Korpelan kaupasta sipuliteemakkaraa 71 Loppuvuodet moottorialuksena 72 JÄNKÖ – KARJALAN NEITI 73 Väliväylän pioneeri 74 Puupaketteja Pielavedellä 74 Salonkilaivaksi 76 RISTO – MINUT MUISTETAAN 77 Pyörii kun tukki Kiurinvirrassa 78 Jängyllä uiton loppuajat 80 Tuuliaisen Topi hallitsi suhdanteet 81 Risto lähti Saimaalle uusiin hommiin 82 IMMOLA – KIVIJÄRVEN KUNINGATAR 83 Tiiran lentoja Saimaalla 84 Jatkosota merellä 85 Kirjava laivasto kohti Koivistoa 85 Kiskot kolisten kohti vastentahtoisia vaaroja 86 Etsii, etsii, eikä soisi löytävänsä 87 Meren järjestelmällistä kuorintaa 88 Kesäöitten kuningatar 91 Kenelle kellot soivat? 97 Ahti vei peräsimen 97 Tiira palaa Saimaalle 97 AINO – SALMIEN TYTTÖ 99 Tuulta pitämässä Saimaan rannoilla 100 Salminkylän ja Salmin miesten laiva 103 JYLLE – ALA-KIVIJÄRVEN PILOTTI 105 WÄINÖLÄ (VÄINÖLÄ) – SISUKAS SISSI 107 Joroisista Jurvalaan 108 Alkuaikojen ongelmia 109 Kutsetin hinaajaksi 111 Virran kuningas 114 Saimaan Sissi 120 MOOTTORIVENEITÄ 121 Moottorivarppaaja Kalle 122 Moottorikelut 122 Saaren veneitä 123 Väinö Juntto – kiireinen sahanomistaja 124 VIRRAN VARRELLA 125 Tukki kulki, markka kulki 125 Salkku pullollaan rahaa 129 Telakat 129 Uirinsalmen telakka 129 Jängynjärven telakka 130 Huopaisenvirran telakka 130 MIMMI – MOTELLIN HELMI 131 Viipurin tuliperhonen 132 Konsulinkyytiä ja lotjatroikkia 132 Joka niemeen Voinsalmi kuljettaa 135 Saimaan rannoille 135 Uusi nimi – uudet omistajat 135 Luumäen helmet 136 Takaisin Saimaalle 138 KIVIJÄRVEN KERTOMAA 139 Venetaksit 139 Torikauppaa 140 Mansikka-Aapeli 141 Herra Parjanen souti nahkasillaan 141 Aamuksi kotiin 142 Kiiskin väkevä Taavetti 149 Kotkaniemen tunnettu kalamies 149 MAISEMAVENE – UIMINTIEN ILO 153 Häärän kirkkoveneet 154 Jouluaamuna veneeseen 155 Muut Kaamaniemen veneet 156 Muita kirkkoveneitä 157 Kontulan kirkkomatkat 157 Kirkkoveneturmia 159 Kivijärven kertomaa 160 ENTÄS NYT, KIVIJÄRVI 161 Uimin kyläyhdistyksen kirkkovenesoutu 162 Korkiasaaren ympärisoutu 163 Valkealan reitillä 163 Kivijärvi kuntoon 164 Eläköön järvi ja laivat 165 LIITTEET 167 Liite 1: Käytännöllisiä ohjeita A/B W. Gutzeit & Co:n konemiehistölle 167 Liite 2: Luumäen Höyry- ja Moottoriveneyhtiön osakkeenomistajat 172 Liite 3: Luettelo Kivijärven aluksista 174 Liite 4: Lähteet 175 Liite 5: Henkilöluettelo 177 Liite 6: Uittosanastoa Jängyn- ja Kivijärven alueella 182 Karttaliite 1: Ylä-Kivijärvi ja Kuuksene 188 Karttaliite 2: Ala-Kivijärvi ja Tuohtiainen 189 Karttaliite 3: Jängynjärven alue 190

Kuvitar-pääsivu Kirjat: Höyryjen matkassa Kirjailijat Tilaa kirjoja